Manaste - Aitoa onnea on mielenrauha > Jooga  > Asana – asento, liike vai asa+ana
mika-on-asana-aurinkotervehdys

Asana – asento, liike vai asa+ana

Kirjoitin edellisessä tekstissäni joogan viidestä periaatteesta, joista ensimmäisenä (mutta voisi sanoa, että ei suinkaan tärkeimpänä) komeilee asana. Tässä yritän valaista ja toivottavasti myös herätellä lukijaa pohtimaan, mikä on asana, tuo nykyisten joogamuotojen keskiössä oleva joogatuntien ydin.

KUINKA ASANASTA TULI ASENTO

Villa Mandalan Mia Jokiniva käy läpi asanan historiaa ja kehitystä kolmessa blogikirjoituksessaan (löytyy täältä), joten minä teen vain pintaraapaisun aiheeseen. Vaikka joogaan tai asanaan viittaava, Indus-laakson arkeologisissa tutkimuksissa löydetty pashupati-sinetti on arvioitu noin 4000 vuotta vanhaksi, asana nykyjoogin ymmärtämässä mielessä ei esiinny oikeastaan lainkaan joogaan liittyvissä teksteissä ennen keskiaikaa. Tällöin katsotaan syntyneen klassinen hathajooga. Ennen hathajoogan (joksi voidaan kutsua kaikkea fyysistä joogaa) vallankumousta jooga oli kaikkea muuta: käytännössä erilaisilla rituaaleilla, mantroilla, teoilla tai tiedolla valaistumiseen tähtäävää toimintaa. Oikeastaan ’alkuperäisen’ joogin ei tarvinnut hallita asennoista kuin istuma-asento. Patanjalin Joogasutra (noin 400-luvulla) kuin myös tätä vanhemmat tekstit tarkoittavat asanalla vain meditaation istuma-asentoa. Joogasutrassa, tuossa joogafilosofian perusteoksena pidetyssä tekstissä, asanasta puhutaan kolmessa säkeessä (yhteensä 196:sta): ”Asennon tulisi olla vakaa ja miellyttävä”, ”Asento hallitaan lopettamalla ponnistelu ja antamalla tietoisuuden yhtyä äärettömään”, ”Siitä seuraa vapautuminen vastakohtaisuuksien (kylmä/kuuma, hyvä/paha jne) aiheuttamasta kärsimyksestä”. Asana oli siis vain väline kääntää huomio sisäänpäin ja päästä meditatiiviseen tilaan!

mika-on-asana-sukhasana-mukava-risti-istunta

Sukhasana

Perinteisesti ajatellaan, että asanoita on olemassa kaiken kaikkiaan noin 8,4 miljoonaa, joista aikojen ensimmäinen joogi, Shiva, opetti 84:ä. Miten muutamasta hassusta meditaatioasennosta päästiin tähän määrään? 1100-luvulta lähtien asanoiden määrä hathajoogan kirjallisuudessa lisääntyi. 1400-luvun Hathayogapradipikassa esiteltiin jo 15 asanaa, 1600-luvun Gheranda Samhitassa 32 ja Shiva Samhitassa 84 asanaa – mikään niistä ei tosin vielä ollut seisoma-asana. Asana oli silti edelleen vain valmistautumista kohti joogan päämäärää: meditaatiota ja samadhia (valaistumista). Myös yliluonnollisten kykyjen hankkimista pidettiin tärkeänä. Asanan terveysvaikutuksista alkoi toisaalta olla jo teksteissä mainintoja – tarvittiinhan meditaatioasentoon vahva ja vakaa keho!

Moderni jooga, ja sen myötä modernit asanat, syntyi vasta 1900-luvulla. Sen lähtökohtana oli hathajooga, mutta se sai merkittävissä määrin vaikutteita mm. brittiläisestä voimistelukulttuurista ja kehonrakennuksesta. Jooga muuntui yhä fyysisempään, terapeuttisempaan ja terveyttä korostavaan suuntaan. Modernin joogan pioneereina pidetään Swami Sivanandaa, Swami Kuvalayanandaa, Sri Yogendraa ja ennen kaikkea Tirumalai Krishnamacharyaa. Istuma-asennosta noustiin siis seisomaan ja tavallaan etäännyttiin yhä kauemmas alkuperäisen joogan ajatuksista.

TIETOINEN ASENTO JA JOOGASUTRAN NÄKEMYS

Käsitys asanasta on muokkautunut vuosisatojen kuluessa merkittävästi. Tämä ei ole mikään ihme, koska vanhoja tekstejä on tulkittu aina kulloisenkin maailmankuvan mukaisesti ja 1900-luvulla erityisesti länsimaisten linssien läpi. Onko edes olemassa yksimielistä ymmärrystä siitä, mitä asana on ja mikä on sen tarkoitus? Onko asana asento? Vai liike? Vai kenties jotain aivan muuta? Modernissa joogassa asanaa on totuttu pitämään tietoisena asentona, jossa vietetään tietty aika ja yritetään keskittyä hengitykseen tai esimerkiksi pisteeseen kulmakarvojen väliin. Samalla kuitenkin ollaan erittäin tietoisia kehosta, ei vain mielestä. Ja niin kauan kuin joogi on tietoinen kehostaan, hän samaistuu siihen jollakin tasolla. Varsinkin nykyjoogan notkeutta, elastisuutta, liikkuvuutta ja voimaa korostavat asanat ovat omiaan vahvistamaan kehotietoisuutta ja samaistumista.

mika-on-asana-siddhasana-taydellinen-asana

Siddhasana

Toisaalta asanaa pidetään vakaana mukavana asentona, jossa niin keho kuin mielikin ovat horjumattomia. Vakaa asento antaa ymmärtää, että asanassa vietetään jokunen tovi. Siinä hengitys ja keskittyminen johtavat meditatiiviseen tilaan, jossa itse asento unohtuu. Asanasta tulee siis jotain muuta, enemmän kuin vakaa asento! Tämä jälkimmäinen näkökulma yhtyy em. Patanjalin Joogasutran näkemykseen asanasta – tosin nykyaikaisella vivahteella eli ottaen huomioon, että asanan lähtökohta voi olla muukin kuin perinteinen meditaation istuma-asento. Huomioonotettavaa tässä Joogasutran mukaisessa tulkinnassa on se, että oli asento istuma- tai seisoma-, sen tulee olla mukava. Jos asento ei ole mukava, se ei ole asana! Jos siis puhkut ja puhiset, tunnet kipua tai ylenpalttista jännitystä, hellitä, ja löydä tiesi takaisin asanaan.

Joogasutrassa asanan tarkoituksena on johtaa individuaalin tietoisuuden yhtymiseen äärettömään tai kosmiseen tietoisuuteen. Käytännössä tämä vastaa samadhia, pitkäkestoisen meditaation tilaa. Tässä yhtymisessä ei ole enää sijaa keho- tai edes mielitietoisuudelle, koska kaikki sulautuu johonkin suurempaan. Uskon, että tällaisesta tilasta voi saada maistiaisen missä tahansa asennossa, mutta meditaatiota harrastaneet yhtynevät siihen, että istuen se vain on helpointa. Toisaalta Joogasutra ei olekaan mikään asanaopas, joten merkitystä asanoiden harjoittamiselle voi sen perusteella hakea korkeintaan siitä, että keho kannattaa pitää hyvässä kunnossa tuntikausien istuskelua varten.

ASA + ANA

Entäpä, jos lisään vielä yhden, joogaopettaja Miska Käpin minulle esittelemän näkökulman, joka tietyllä tapaa yhdistää asanan keholle ja mielelle tuottamat hyödyt? Lähden sanan määrittelystä: sanskritin sana ANA viittaa henkeen, johonkin perustavanlaatuiseen sykliseen prosessiin, johon sekä ihminen että universumi perustuvat. ASA taas johdetaan sanajuuresta, joka tarkoittaa istua tai jäädä paikoilleen, mutta sillä voidaan viitata myös säätelyyn. Jos hyväksytään jälkimmäinen käännös, asana tarkoittaa kirjaimellisesti hengen säätelyä. Tässä puhutaan jo syvemmistä asioista kuin pelkistä lihaksista, nivelista tai jänteistä: näkökulma nimittäin viittaa siihen, että ihminen on itsesäätelevä organismi, joka rakentaa ja korjaa itseään jatkuvasti. Tällöin asanan tarkoitus on auttaa organismia löytämään se tasapainoinen tila, jossa kaikki toimii harmoniassa ja optimaalisesti. Tila on kehon ja mielen synteesi – näitä kahta ei voi erottaa, koska ei ole olemassa tasapainoista kehoa ilman tasapainoista mieltä. Näin ollen asanasta tulee sisäinen prosessi!

mika-on-asana-kasillaseisonta-luonnossa

YHTEENVETO ASANASTA

Mitä siis tiedämme asanasta tähän mennessä? Se on sisäinen prosessi. Se on vakaa ja mukava. Se tähtää meditatiiviseen tilaan. Se ei korosta kehoa itsetarkoituksena vaan välineenä. Sillä on merkittäviä ulkoisia (keho: notkistuminen, vahvistuminen, verenkierron lisääntyminen) ja sisäisiä (mieli: rentoutuminen, keskittymiskyvyn paraneminen, rauhoittuminen) terveysvaikutuksia. Voisiko tuo sisäinen prosessi ja tasapaino löytyä missä tahansa asennossa? Väitän, että kyllä, mutta ei miten tahansa ja missä tahansa järjestyksessä tehtyinä. Asennot jopa auttavat siinä, koska epätasapainoinen organismimme ei ilman jonkinlaista stimulaatiota löydä tietään tasapainoon. Meditaation istuma-asentoon olemme valmiit, kun olemme tasapainossa. Siinä vaiheessa asanoiden merkitys vähenee. Joogasutran (meditaatio)asana viittaa vahvasti sisäiseen prosessiin, joten on ko. tekstinkin perussanomaa seuraten voidaan sanoa, että asana ei ole aivan mikä tahansa asento miten tahansa tehtynä.

Joogan viidestä periaatteesta avautuu syviä syövereitä, jotka loppupeleissä linkittyvät kaikki toisiinsa. Tämän tulette huomaamaan jo seuraavissa kirjoituksissa pranasta ja pranayamasta. Prana kun on olennainen osa asanaa, joogaa ja koko elämää. Stay tuned!

 

Lähteet:

  • Yoga Sutras of Patanjali
  • Hatha Yoga Pradipika
  • Jokiniva, Mia: Kuinka hathajooga teki faceliftin. Blogisarja. Dakini Scripts.
  • Ketola, Kimmo: Asketismista terveysliikuntaan. Joogan perinteitä menneeisyydestä nykypäivään.
  • Maailmanpuu-podcast.
  • Mallison, J. & Singleton, M. Roots of Yoga. 2017.

 

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.