Manaste - Aitoa onnea on mielenrauha > Muut  > Joogafestarit – Mitä jäi käteen Karmakilleristä?
joogafestarit-karmakiller-sarasvati-ganesha

Joogafestarit – Mitä jäi käteen Karmakilleristä?

KARMAKILLER FESTIVAL 9.-10.9.2017

Edellisessä blogikirjoituksessani kokosin Magnesia Festivalin parhaita paloja. Nyt on vuorossa Karmakiller Festival, joka olikin melkoinen pläjäys uutta ja vanhaa, modernia ja traditiota.

  1. Matti Rautaniemi: Mitä on aito ja alkuperäinen jooga?

Jooga on kokenut valtavan muodonmuutoksen historiansa aikana, eikä nykyään saleilla opetettava jooga ole lähelläkään sitä, mitä se oli Intiassa vaikka 1400-luvulla. Absurdia olisi tietysti ajatella, että näin edes olisi. Rautaniemi metsästää aidon ja alkuperäisen joogan ydintä neljän lähestymistavan kautta:

  • Perinteinen vs moderni
    • Perinteisellä Rautaniemi viittaa Intian askeettisiin ja mystisiin oppeihin & menetelmiin, joita muinaiset joogit harjoittivat. Jooga oli myös jumaluuksien palvontaa, sotureiden apukeino tai meditaatiota – yhtä perinteistä ”lajia” ei siis ole edes olemassa! Moderni jooga, jossa asanaharjoittelu on keskiössä, syntyi 1800- & 1900-luvuilla.
  • Parampara eli perimyslinja
    • Tämän näkemyksen mukaan aidon ja alkuperäisen määrittää gurua seuraava traditio, johon ei kuulu innovaatio. Joogan ajatellaan olevan kokonainen, hienovarainen systeemi, jonka voi oppia siltä, joka on sen jo sisäistänyt. Nykyajan perimyslinjarihmastot eivät kuitenkaan ole erityisen selkeitä, eivätkä gurut aina kykene elämään arvojensa mukaan.
  • Toimiva harjoitus
    • Jos joogaa katsotaan päämääräkeskeisesti, harjoitus, joka tuo toivotun päämäärän, voisi olla aitoa ja alkuperäistä joogaa. Päämääränä joogassa on moksha (vapautus), samadhi (ylitietoisuus) tai kaivalya (erillisyys, sielu vapautuu jälleensyntymän kiertokulusta). Nykyisin puhutaan enemmän kehon, mielen ja sielun yhteydestä. Harjoituksia päämäärän saavuttamiseen on kuitenkin niin monia, että aito ja alkuperäinen jooga ei täsmenny kovinkaan paljon.
  • ”Autenttisuus”
    • Viimeisenä näkökulmana on subjektiivinen autenttisuuden kokemus. Harjoittaja itse on aito ja alkuperäinen, ja sellainen harjoitus on autenttista, joka palvelee harjoittajaa itseään. Autenttisuus löytyy itsestä.

Loppupäätelmänä Rautaniemi pohti joogan kehitystä, joka on väistämätöntä. Jooga on kulkenut maailmankuvasta toiseen, ajattomasta & metafyysisestä harjoituksesta yksilölliseksi ja muuttuvaksi. Vaikka jooga näyttää toisenlaiselta tiettyjä aikaikkunoita vertailemalla, ei yksi ole parempi kuin toinen. Aitous ja alkuperäisyys näyttäytyy aina maailmankuvan valossa.

joogafestarit-karmakiller-joogasalin-rauhassa

  1. Pardaman Sharma: Ayurveda: The Effects of Pranayama

Olen jo pariin otteeseen väläytellyt terapeuttisesta pranayamasta, joka käytännössä tarkoittaa, että sama pranayama-harjoitus ei välttämättä sovi kaikille kehotyypeille. Kävin edellisessä teksissä läpi eri doshien ominaisuuksia. Lisätietoa pranayamasta taas löydät sitä koskevasta kirjoituksestaniVata kontrolloi kehon liikkeitä, ja se nähdään ikään kuin perustana muille doshille. Koska epätasapainossa vata tuo esille stressiä, hermoston yliaktiivisuutta, kylmyyttä ja kuivuutta, tulta boostava ja stressiä rauhoittava pranayama sopii vatalle. Siksi kapalabhati ja anuloma viloma (nadi shodana) ovat hyviä. Viilentäviä pranayamoja ei suositella.

Pitta kontrolloi muutosta, metabolismia, hormonitoimintaa ja ruuansulatusta. Pittan epätasapainoon liittyy mm. levottomuutta, iho-ongelmia, ärtynyttä suolta ja migreeniä. Tulta kohottavaa harjoitusta (kapalabhati) ei suositella missään nimessä. Viilentävät pranayamat kuten shitali toimii loistavasti, kuin ilmastointi. Myös anuloma vilomaa suositellaan, koska se tasapainottaa kaikkia doshia. Tulta nostavat harjoitukset taas sopivat kaphalle, joka epätasapainossa tarkoittaa laiskuutta, hitautta, limaa ja turvotusta. Tulielementti nostaa kaphan pois saamattomuuden olotilasta.

Myös asanaharjoituksessa doshalla on väliä. Kovin fyysiset joogamuodot kuten ashtanga ovat hyviä oikeastaan vain kaphalle ja vähäisissä määrin pittalle. Hatha ja yin sopivat hyvin vatalle ja pittalle. Kyse ei ole vain fyysisen kehon optimaalisesta toiminnasta, vaan mielentila on läheisessä yhteydessä doshiin. Nykyajan kaupunkiympäristössä stressi ja muut ärsykkeet saavat meistä helposti valtaa, minkä vuoksi ajaudumme epätasapainoon. Ayurvedan periaatteet ovat loistava apu tasapainon palauttamiseksi. Koska kuten tiedämme: if nothing changes, nothing changes!

joogafestarit-karmakiller-siva-karma-keeps-you-flipping

  1. Simon Borg-Olivier: Traditional Yoga for the Modern Body

Simon on australialainen maailmallakin paljon kiertävä joogaopettaja ja fysioterapeutti. Simon piti viikonlopun aikana useita workshoppeja, joissa hän sovelsi kehittämäänsä Yogasynergy-metodia yhdistäen perinteisen intialaisen joogatradition nykyajan lääketieteeseen ja moderniin elämäntapaan. Hänen tuntinsa oli vähintäänkin mielenkiintoinen spektaakkeli ja sisälsi teoriaosuuden lisäksi erittäin modernin asanasarjan. Tuntui kuin olisin tanssinut ja joogannut samanaikaisesti!

Simonin metodin ytimessä on ajatus, että modernin ihmisen keho on hyvin erilainen kuin ns. perinteisen ihmisen. Istumisesta johtuen lantio kääntyy taakse, alaselän lihakset ja lonkankoukistajat lyhenevät, eikä selkäranka pääse liikkumaan monipuolisesti. Johtuen näistä rajoituksesta joogaajan tulisi tuoda lantio alle, pidentää lantion etuosaa eli lonkankoukistajia ja kyyristää hieman yläselkää. Tällöin alaselkä vapautuu ja saa tilaa. Ajatuksena on kaikkien liikkeiden tekeminen tältä pohjalta. Jos modernin kehon rajoituksia ei harjoituksessa oteta huomioon, seurauksena voivat olla joogaajalle niin tyypilliset alaselkäongelmat. Simon korostaa myös syvän vatsahengityksen ja vatsan rentouden merkitystä tuen ja voiman antajana samalla, kun keskivartaloa käytetään aktiivisesti läpi harjoituksen. Asanaharjoitus itsessään on rentoutumista ja meditaatiota, ei suorittamista.

En ole kaikista Simonin soveltamista metodeista aivan samaa mieltä (mielestäni asana on asento, jossa ennen pitkää meditoidaan – ei jatkuvaa liikettä ja kehotietoisuuden kehittämistä), mutta arvostan hänen anatomiatietämystään ja perehtyneisyyttä ihmiskehon toiminnallisuuteen. Hänen tuntinsa teki minut kuitenkin hyvällä tavalla tietoisemmaksi kehoni asennoista ja liikeradoita, mikä ainakin asanaharjoittelun alkuvaiheessa on tärkeää. Kehotietoisuudesta voimme sitten lähteä kehittämään muita, edistyneempiä tietoisuuden tasoja.

————————————————————————————————

Kiitokset Suomen aktiivisille joogapiireille, jotka tuovat näitä ihania festareita inspiraation, uuden löytämisen ja herättelyn lähteeksi!

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.