Manaste - Aitoa onnea on mielenrauha > Jooga  > 5 uskomusta joogasta – ja mitä jooga merkitsee minulle
joogaan-liittyvat-uskomukset-bhujangasana

5 uskomusta joogasta – ja mitä jooga merkitsee minulle

Vihjailin edellisessä blogikirjoituksessani, että joogaan liittyvät uskomukset saattavat asua syvällä. Joogasta on nimittäin yhtä monta tulkintaa kuin on joogaajaakin, ja jokaiselle jooga tarkoittaa jotain vähän eriä.

Minunkin joogani on myllertynyt viimeisen vuoden aikana löydettyäni vihdoin tradition, joka tarjoaa kokonaisen kuvan joogan tieteestä. Seuraavat viisi kohtaa selittävät tarkemmin tuota kokonaisuutta. Ehkäpä nämä pointit antavat ajattelemisen aihetta myös sinun suhtautumisessasi joogaan.

 

USKOMUS #1 Jooga on kehonhuoltoa

Jooga kyllä huoltaa ja hoitaa kehoa. Mutta keho ei joogan näkökulmasta ole mikään erillinen lihasta ja luista koostuva kappale irrallaan kokonaisuudesta. Keho ja mieli toimivat saumattomasti yhdessä, minkä vuoksi jooga ei ole koskaan ’vain’ kehollinen harjoitus.

Ajattele vaikkapa perhosia vatsassa tai jännittyneitä hartioita korvissa. Stressaantunut mieli yhdistyy kuin automaattisesti jännittyneeseen kehoon. Mieli siis tuottaa välittömiä kehollisia kokemuksia. Voiko keho olla jotain erillistä, joka vaatii huoltoa?

Jooga korostaa ennemminkin mielenhuoltoa. Jooga ei ole (ensisijaisesti) urheilua tai liikuntaa. Jokainen harjoitus on mielen harjoitus. Väitän, että vaikka luulee lähestyvänsä joogaa kehonhuoltona, taustalla on aina jonkinlainen halu muuttua. Keholla ei ole minkäänlaista mielipidettä ulkonäöstään, eikä se arvostele tai arvioi tuntemuksiaan. Kaikki kokemus on mielen synnyttämää. Vain mieli arvioi, tuntee ja muuttuu.

Kun kysyt tarpeeksi montaa kertaa ‘miksi?’, alkaa asia avautua. Kysymykseen kehon kiinteyttämisen tarpeellisuudesta voi löytyä vastaus halusta nähdä itsensä eri tavalla – ja se, miten näemme itsemme, on puhtaasti mielen tuotetta.

Näin jooga antaa pikkuhiljaa avaimet ja ahaa-elämykset mielen, ja samalla itsen, ymmärtämiseen.

Jooga toki käyttää sekä kehoa että mieltä huoltaessaan kokonaisuutta. Keholliset asennot, hengitystekniikka ja rentoutumisohjeet, jotka mieli siirtää kehoon, ovat esimerkkejä joogan kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Rentoutumisen kautta tehtävät joogan asennot vapauttavat kehoon varastoituneita jännityksiä ja samalla mielikin vapautuu. Mielen vapautuminen puolestaan on ensiarvoisen tärkeää kehon terveyden ylläpidossa.

Kun mieli voi hyvin, keho kulkee onnellisesti mukana. Keho oppii korjaamaan itseään, tasapainottamaan toimintansa ja säihkymään elinvoimaansa. Se löytää paikkansa hyvinvoivassa kokonaisuudessa, joka on enemmän kuin osiensa summa.

 

USKOMUS 2# Olet sitä parempi joogassa, mitä notkeampi olet

Mitä lihasjännitys on? Mikä siis estää notkeutta? Tähän ei länsimainen tiedekään pysty antamaan selkeää vastausta, joksi yleensä esitetään ’ehkä stressi’. Voisiko notkeus olla siis vain jotain niin simppeliä kuin jännityksestä irtipäästämistä?

Usein kun huomaamme liikkuvuuden paranevan harjoituksen myötä, huomaamme samalla muita edistymisen merkkejä. Pystymme esimerkiksi rauhoittumaan paremmin tai makaamaan shavasanassa tajunnan rajamailla kymmeniä minuutteja ajattelematta mitään. Mutta kumpi tuli ensin, muna vai kana?

Joskus sanotaan, että notkea keho tarkoittaa notkeaa mieltä. Kehon notkeus siis edistäisi mielen sopeutuvuutta ja mukautumiskykyä. Väitän, että näin yksioikoisesti keho-mieli ei toimi. Liikkuvuuden paraneminen ja notkistuminen edellyttää paljon rentoutumisen harjoittelua, jännityksistä irtipäästämistä ja olemisen tilasta nauttimaan oppimista. Tyytyväisen mielen tavoittelu edellyttää samanlaisia taitoja.

joogaan-liittyvat-uskomukset-rentoutuminen-on-irtipäästämistä

Rentoudu, ja kaikki asettuu.

Notkeus on siis irtipäästämisen taitoa. Notkeus itsessään ei ole joogassa mikään mittari. Joogassa on ylipäänsä lähes mahdotonta mitata edistymistä, ja muihin vertaaminen ei kerro yhtään mitään. Olla hyvä joogassa on vähän sama kuin olla hyvä elämässä. Tämä antaa vähän perspektiiviä sille, miten isoista asioista on kyse, ja miten joogaa ei todellakaan voi suorittaa saavuttaakseen jotakin!

 

USKOMUS #3 Jooga on yhteyden luomista kehon ja mielen välille hengityksen avulla

Tähän uskomukseen liittyy sumppu kohtia, joita on syytä käsitellä yksi kerrallaan.

YHTEYS

Kyllä, jooga kirjaimellisesti tarkoittaa yhteyttä. Yleensä yhteyttä kuvataan universaalin mielen ja yksilöllisen mielen välillä tai vastaavasti ihmisen ja jonkin suuremman kokonaisuuden, ympäristön välillä.

Yhteys on se tunne, kun koet olevasi yhtä kaiken kanssa. Luonnossa metsässä istuen, nurmikolla maaten tai järvessä uiden. Tiedätkö? Tuossa hetkessä ei ole maailmaa sinun ja syvän rauhan välissä, vaan koko maailma ON yksi. Muun muassa tällaiset luontokokemukset ovat loistavia esimerkkejä joogasta.

KEHO-MIELI

Mutta yhteys kehon ja mielen välille? Edellisistä kohdista on ehkä käynyt selväksi, että jooga ei näe kehoa ja mieltä erillisinä. Kyllä ne yhteydessä ovat, aina. Joskus järjestelmämme kommunikaatio toimii kuitenkin huonosti, solut viestivät ikäviä asioita, hermosto ei ole tasapainossa, umpieritysjärjestelmä tuottaa vajavaisesti hormoneja, stressi paisuu yli äyräiden, olo on ärtynyt jne. Järjestelmä ei ole harmoniassa. Tämän harmonian palauttamiseen jooga tähtää! 

Harmonia ei vaadi tietoisuutta kaikista keho-mielen tapahtumista tai kommunikaatio-ongelmista. Jooga toki lisää aistien herkkyyttä ja tietoisuutta kaikista aistikenttään tulevista ärsykkeistä, mutta samalla se vähentää reaktioherkkyyttä ja opettaa ratkaisuna päästämään irti kaikesta ylimääräisestä. Harmonia palautuu, kun keho-mieli lopettaa taistelunsa oman identiteettinsä puolesta ja antautuu yhteyteen luonnon, ympäristön ja universumin kanssa.

HENGITYS

Yhtälöstä on käsittelemättä enää hengitys. Hengitystä käytetään joogassa tärkeänä apuvälineenä syventämään rauhoittumista, rentouttamaan ja virkistämään. Joissakin joogamuodoissa liikutaan hengityksen tahtiin; liikkeen ja hengityksen saumaton yhteistyö muodostaa perustan joogan korkeammille tavoitteille. Hengitystä käytetään myös lisäämään tietoisuutta tästä hetkestä, läsnäolosta.

Hengitys toimiikin mahtavana linkkinä tietoisen (ajattelevan) ja tiedostamattoman mielen välillä. Hengitys on tiedostamaton toiminto, mutta sitä on mahdollista tehdä myös tietoisesti. Voimme tietoisesti opetella hengittämään täydemmin ja rennommin, ja jossain vaiheessa nämä tietoisesti opetellut taidot muuttuvat tiedostamattomaksi toiminnaksi.

Hengitys on myös oiva apuväline edellä mainitsemani järjestelmämme harmonian palauttamisessa, irtipäästämisessä ja yhteyden kokemisessa. Väitän kuitenkin, että hengityksellä on – muuten kuin harmonian palauttamisen apuvälineenä – hieman ylikorostunut rooli yhteyden tavoittelussa. Siihen ylenpalttisesti keskittymällä ei nimittäin koskaan tule antaneeksi tiedostamattomalle tarpeeksi tilaa ottaa ohjia ja tehdä näkymättömiä taikojaan.

Hengitys kyllä löytää paikkansa, mitä tasapainoisemmin koko systeemimme toimii. Vastaavasti hengitys tasapainottaa ja optimoi, edistää hyvinvointia, kun sitä pienillä tietoisilla hetkillä opettaa ymmärtämään oman suuruutensa.

USKOMUS #4 Jooga on uskonto-huuhaata

Tässä on yhdistettynä oikeastaan kaksi väitettä: jooga on uskonto ja jooga on huuhaata.

joogaan-liittyvat-uskomukset-ganesha-puja

Korea Ganesha, esteiden poistaja.

Käsittelen ensin lyhyesti jälkimmäistä, josta on mainio joogaopettaja Miska Käpin blogikirjoitus täällä (kannattaa lukea!). Nyky-yhteiskunta pitää huuhaana jotain, mitä länsimainen tiede ei ole tutkinut, mitä se ei ole selittänyt, mihin sillä ei ole yksiselitteistä mielipidettä tai mitä se ei ymmärrä. Tiede on kuningas. Mutta harva on perillä siitä, mitä tieteessä todella tapahtuu. Yleensä uskomuksemme perustuvat aivan johonkin muuhun kuin tieteeseen – yleensä yksinkertaisesti siihen, mitä pidämme järkevänä oman maailmankuvamme silmin.

Käpin kirjoitusta lainaten (biokemisti Rupert Sheldraken artikkelista käännettyä): ”Huono uskonto on ylimielinen, omahyväinen, dogmaattinen ja suvaitsematon. Sama pätee myös huonoon tieteeseen, mutta toisin kuin uskonnolliset fundamentalistit, tieteelliset fundamentalistit eivät huomaa mielipiteidensä perustuvan uskomuksiin, vaan uskovat tietävänsä totuuden.”

Modernissa uskonto-tiede –vastakkainasettelussa jooga sijoittuu ehdottomasti tieteen puolelle. Täytyy kuitenkin muistaa, että joogan juuret ovat muinaisella ajalla, jolloin tällaista erottelua ei ollut minkäänlaista tarvetta tehdä. Nykysilmin luettuna muinaiset joogatekstit saattavat sisältää uskonnollisia elementtejä, mutta silmiä eli näkökulmaa vaihtamalla nuo elementit muuntuvat hetkessä metafyysisiksi eli maailmaa symbolisesti selittäviksi.

Esimerkiksi elefanttijumala Ganeshalle osoitetun mantran toistaminen ei ole tuon koristellun elefantin palvontaa vaan symboloi esimerkiksi viisauden täydellistymistä henkisellä polulla.

Jooga on hieno, vuosisatojen saatteessa, yrityksen ja erehdyksen kautta timanttiseksi hioutunut tiede, joka pohjimmiltaan tähtää itsen tuntemiseen ja olemassaolon selittämiseen. Joogassa ei tarvitse uskoa yhtään mihinkään. Kun jooga kokemuksen kautta tulee osaksi sinua, ei uskolla ole enää mitään sijaa. Kokemus muuttuu todellisuudeksi.

 

USKOMUS #5 Jooga on ihmelääke, joka tuo sinuun jotain lisää niin, että muutut onnelliseksi

Paljon käytetyssä vertauskuvassa jooga on kuin sipulin kuorimista. Kuorit kerros kerrokselta esiin jotain aitoa ydintä, aitoa minää, joka on rajaton ja vapaa niin tarinoista, identifikaatioista kuin ehdollistumista.

Jooga ei tuo mitään lisää. Se poistaa kaikkea ylimääräistä. Kun kaikki ylimääräinen poistuu, jooga tapahtuu. Kerroksia kuoriessa huomaat hiljalleen elämäsi kirkastuvan ja selkeytyvän. Huomaat hiljalleen löytäväsi paikkaasi tässä alati muuttuvassa maailmanpyörteessä. Huomaat, että onnellisuus ei ole mitään, mitä pitää metsästää vaan jotain, mikä on aina läsnä.

Yksi joogatunti siellä täällä ei ehkä vielä paljasta onnen ydintä. Jooga on harjoitus, joka toistolla tekee ihmeitä. Opettajani muistutti minua aina pitkiä (ja välillä puuduttavan tylsiä) hengitysharjoituksia tehdessäni: ”Pidä mielessä harjoituksen hyödyt – se motivoi.” Ja kyllä, jooga palkitsee. Tavalla, jonka suurenmoisuutta ei voi kenellekään kuvailla tai kertoa. Se täytyy kokea itse.

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.