Manaste - Aitoa onnea on mielenrauha > Hyvinvointi  > Suorituskykyä suorittamatta
suoritusvapaa-elämä-rentoa-joogaa

Suorituskykyä suorittamatta

Olen viime vuodet paininut ongelman kanssa. Kuinka mahdollistaa suoritusvapaa elämä, kun tiedostamaton toimintamallini maailmassa on kovin pitkään ollut ylisuorittaminen. Tekemisen ylivalta ja pysähtymisen karttaminen. Olen mieluummin laittanut kehon koville lisävirtaa hakiessani kuin antanut sille lepoa ja hoivaa. Olen puskenut asiat maaliin vimmalla ja sitten antanut itseni romahtaa.

Ääripäiden ihmisenä aloitin muutama vuosi sitten toisenlaisen kokeilun. Yrittäjänä mahdollistui se, että aloin työskennellä silloin, kun mieli teki. Lopetin sykemittarin käytön ja urheilin lähinnä inspiraation vallatessa. No, jooga onneksi pysyi mukana päivittäin. Motivaatio tuli ja meni, samoin inspiraatio. Välillä sain aikaiseksi, välillä en. Huomasin, että merkityksellisiä tavoitteita kohti kulkeva polku ei saanutkaan kantovoimaa pelkästä hetken hurmiosta, mielen oikkujen myötäilystä tai aalloilla ajelehtimisesta. Tarvitsin elämääni pitkäjänteisyyttä, en nopeita voittoja.

 

Suoritusvapaa elämä suorituskyvyn kasvattajana

Niinpä suorituskyvyn kasvattamisesta ja ylläpitämisestä suorittamatta tuli johtotähteni. Tämä näkökulma vei minut väistämättä keho-mielen syvien voimien äärelle. Vireystila, ja sitä kautta suorituskyky muodostuu pitkälti elimistön hermostollisen ja hormonaalisen toiminnan seurauksena. Yksinkertaistettuna: autonomisen hermoston tila ja sisäinen kello määräävät, mitä hormoneja ja välittäjäaineita elimistössä milloinkin erittyy. Tämä hermoston ja umpieritysjärjestelmän yhteistoiminta päättää elimien toiminnasta ja on vastuussa siitä, miltä meistä tuntuu. Päätöksellä pystyt nostamaan itsesi vain tiettyyn pisteeseen. Parhaasi pystyt antamaan, kun keho-mieli on tasapainossa. Palautunut, sopivan vireä, verrytelty ja vapautunut.

 

suoritusvapaa-elämä-keho-viestii-mielelle

 

Palautunut

Palautunut on tarkoituksella listan kärjessä. Vaikka ottaisit käyttöön kaikki huippujohtajien aamukikat, loisit päivälle mahtavan rungon, liikkuisit ja söisit terveellisesti, vain palautunut keho-mieli kurottaa korkealle. Hermoston täytyy viettää tarpeeksi aikaa lepovaihteella, jotta elimistön toiminnot pysyvät normaaleina. Edes ruoka ei sula, ellei lepohermosto aktivoidu. Älä siis pelkää antaa ja ottaa itsellesi tilaa vain olla.

Unesta ei kannata tinkiä. Tietoinen rentoutuminen on erittäin suotavaa (muussakin muodossa kuin televisiota katsellen). Säännöllinen elämänrytmi taas helpottaa nukahtamista, parantaa unen laatua ja auttaa kehoa voimaan hyvin. Stressireaktion, sen kuormittavan vaikutuksen ja jatkuvan ylivireystilan seurausten ymmärtäminen helpottaa hyvien päätösten tekemistä!

Sopivan vireä

Vaikka välillä tuntuu, että vireystila heittelee miten sattuu ja sen armoilla nyt on vain elettävä, pystyt tietoisesti, omilla toimillasi, muokkaamaan vireystilaa merkittävästi. Unen, ravinnon ja liikunnan ohella auringonvalo ja hengitys ovat kenties yksinkertaisimmat salaiset aseesi. Vaikka pohjoisen kaamos estäisi talvella päivittäisen valoannostuksen maksimoimisen aamuisin ja keskipäivällä, jokaisella on, jokaisena hetkenä, käytössään hengitys!

Myhäilen usein tyytyväisenä, kuinka joogassa vuosisatoja tiedossa olleet menetelmät ovat arkipäiväistyneet luettaviksi naistenlehtien sivuilta. Ei ole aivan sama, miten hengität. Ainakaan, jos haluat lisätä ja ylläpitää elinvoimaasi. Tarvitset sekä sisäänhengityksen virkistävää, happea lisäävää että uloshengityksen rauhoittavaa, kuona-aineita poistavaa vaikutusta. Liiallinen ja pintapuolinen, usein stressireaktion aikana korostuva sisäänhengitys tuo elimistölle liikaa happea, jota se ei pysty käyttämään, koska hiilidioksidia poistuu vastaavasti liikaa nopealla uloshengityksellä. Jos sekä sisään- että uloshengitys ovat kuin viulunkielen jännittyneitä vinkaisuja, kaasujenvaihto on heikkoa, eikä hengitys liioin energisoi kuin rauhoitakaan. Optimaalinen, sopivasti hapettava ja aivoja virkistävä hengitys on hyvin rauhallista, palleaa hyödyntävää ja nenän kautta kulkevaa.

Hengityksen sorkkiminen saattaa olla ahdistavaa, koska hengitys heijastaa välittömästi kehon tilaa. Se on siis reaktio. Toisaalta juuri tämän yhteyden ansiosta hengitystä muuttamalla avautuu mahdollisuus vaikuttaa elimistön toimintaan. Sillä, että kiinnittää hengitykseen huomiota useamman kerran päivässä, saattaa olla valtava vaikutus jaksamiseen. Hengitysharjoituksilla vaikutat ajan kanssa tiedostamattomaan hengitystapaasi myös yöllä – ja tämäkös vasta suuri läpimurto onkin!

 

suoritusvapaa-elämä-joutilaisuus

 

Verrytelty

Liike on lääke. Hyvän peruskestävyyden ja lihaskunnon ylläpidon lisäksi arjen suorituskykyyn vaikuttaa (jo kiputilojen ennaltaehkäisijänä) liikkuvuus ja kehon biomekaaninen toimivuus. Eli se, toimiiko keho siten kuin sen kuuluisi toimia. Joogaopettajana näen jatkuvasti, kuinka uskomaton väline keho on. Kuinka se vapautuu ja pehmenee joogaharjoituksen myötä, kuinka negatiivisesti se reagoi pakottamiseen ja miten se korjaakaan itse itseään, kun sitä lempeästi haastaa ja samalla houkuttelee päästämään irti. Sanomattakin on selvää, että liikkeen vaikutukset mielentilaan ovat valtavat.

Hyvä liikkuvuus lisää nivelten, rangan ja hermojen verenkiertoa sekä hapensaantia, avaa hengitystä, vapauttaa ja poistaa kehoon kertyneitä kuona-aineita. Syvemmällä tasolla juuri keho on se, joka pitää viimeiseen saakka kiinni huonoista asioista. Liikkuvuutta lisäämällä ja irtipäästämistä harjoittamalla karsit ylimääräistä taakkaa, lisäät energiaasi ja vapautat hermoston kapasiteettia palvelemaan optimaalista suorituskykyä!

Tykkään puhua nimenomaan verryttelystä treenin sijaan. Treenissä asustaa hitunen suoritusta, kun taas verryttely valmistaa suoritusvapauteen. Molemmille lienee paikkansa, kunhan väistää ajautumisen kovaa treenaavien ammattitautiin: stressaavaan endorfiinikoukkuun. Hyvä joogaharjoitus toimii sopivan hyödyllisenä välimallin ratkaisuna: keholle ei tuoteta stressiä, mutta mielihyvähormonien tuotanto hyrähtää käyntiin. Tuloksena on usein lisääntynyt tasapaino monella elämän eri osa-alueella.

Vapautunut

Muuttuvatko syvät tiedostamattomat toimintamallit tietoisesti toisin toimimalla? Kumoaako elinvoiman peruskivetyksiin porautuminen ja kehosta kumpuavaan voimaan nojaaminen tarpeen suorittaa, päteä, hakea hyväksyntää tai uuvuttaa itsensä? Olemme sitä, mitä jatkuvasti teemme, virkkoi jo Aristoteles aikoinaan. Tavat siis luovat luonteemme. Tekemällä tiedostamattoman muokkaaminen sujuu paljon vaivattomammin kuin pohtimalla tai analysoimalla. Jälkimmäisessä piilee vaara, että sanat eivät kasva teoiksi laisinkaan. Ymmärrys jää saavuttamatta.

Suorittaminen on kuitenkin aina kytköksissä pelkoon. Pelko on tietämättömyyttä tai ei-tietoa: kompensoimme riittämättömyyttämme, koska olemme unohtaneet, mitä on olla ihminen isolla i:illä ja aidolla identiteetillä. Olemme keränneet ympärillemme suuren haarniskan pelkoihin pohjautuvia haitallisia toiminta- ja käyttäytymismalleja. Haarniskan purkamiseen toimii vain irtipäästäminen, mutta jonkin verran itsetutkiskelua tarvitaan, jotta oppii ohjaamaan haarniskaansa poispäin taistelukentän tiimellyksestä.

Jujuna on, että kehon viisaudelle antautumalla luot mielelle tilaa vapautua. Sen sijaan että pohdit – tee. Sen sijaan että yrität muuttaa ajatuksesi – muuta kehosi tila. Sen sijaan että pyrit aina pääsemään helpoimmalla – haasta itsesi ja venytä suorituskykysi rajoja. Joskus kovaa mutta sitäkin useammin ihan hiljaa ja lempeästi, rentoutuen.

 

suoritusvapaa-elämä-solju-kuin-vesi

 

Vireystila aaltoilee – opettele surffaamaan sen aalloilla

Päivänaikainen vireystila aaltoilee luonnollisesti. Aamulla se on koholla ja illalla matalalla. Päivän aikana vireystasot laskevat tehden pienen nousun jossakin vaiheessa iltapäivää. Näin siis tapahtuu kehon seuratessa luonnollista sisäisen kellon mukaista rytmiään.

Stressi on yksi merkittävimmistä rytmiä heiluttavista tekijöistä. Epätasapainossa ja suuren kuormituksen alla illalla ei nukutakaan (ja aamulla nukuttaa). Stressiä lisää se, että pyydämme keho-mieleltä liikaa. Pyydämme jatkuvasti korkeaa vireystilatasoa, lisää suorituskykyä, enemmän jaksamista. Mutta unohdamme, että vireystila ei voi kohota, ellei se ole käynyt alhaalla. Vain kyykystä voit ponnistaa korkealle.

Esimerkiksi kierrosten laskeminen lounasaikaan on edellytys sille, että vireystila voi jälleen kohota iltapäivällä.

Pakottamisen, puskemisen ja hallinnan sijaan opettele kuuntelemaan. Lepää. Käytä hengitystä tasaamaan vireystilan vaihteluja. Muistuta kehoa siinä asuvista uinuvista voimista. Päästä irti ja opettele surffaamaan elämän aalloilla. Vedessäkin parhaiten pärjää se, joka räpiköi vähiten. Ystävä, ole kuin vesi.

 

Vinkkejä päivänaikaisen vireystilan säätelyyn saat ILMAISESSA e-kirjassani.

>>> Lataa 12 harjoitusta päivittäiseen vireystilan säätelyyn! <<<

No Comments

Your comment...NameE-mail

Leave a reply