Manaste - Aitoa onnea on mielenrauha > Hyvinvointi  > 5 myyttiä hengityksestä – oikein, syvään, vatsaan vai minne?
hengitysmyytti-lofoten

5 myyttiä hengityksestä – oikein, syvään, vatsaan vai minne?

Mitä sinun hengityksesi tekee? Vaikuttaako siihen myytti, mielipide vai luonnollisuus?

 

Hengitysmaailma vilisee myyttejä ja mielipiteitä. Menoa tovin seuranneena mietin, että olemme kohta hengityksen kanssa samanlaisessa tilanteessa kuin ravitsemusmaailma on: kukaan ei enää tiedä, millainen ruokavalio on terveydelle KAIKISTA edukkainta.

Keskustelua leimaa mustavalkoinen ajattelu ja kategorisointi, ihmismielelle tyypillinen tapa arvottaa näkökulmia ja lähestymistapoja. Oikein – väärin; toimii – ei toimi; hyödyttää – ei hyödytä; terveellistä – epäterveellistä.

On ajanhukkaa yrittää opettaa toista hengittämään. Osaat jo.

Laitan siitä huolimatta lusikkani soppaan, mutta hyvin aikein. Haluan palata perusteisiin ja haastaa muutamaa laajalle levinnyttä myyttiä hengityksestä. 

Mediassa nimittäin palstatilaa saavat yksittäiset hengitystekniikat, ja tietoisen hengityksen ilosanoma on kantautunut ainakin hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden korviin.

Tiede tuottaa tutkimusta hengityksen mahdollisuuksista, mutta tuntuu, että metsä katoaa puihin keskityttäessä. Eihän hengitys ole tekniikoita tai taitoa vaan uskomattoman monella tasolla kehomieltä tukeva, muuntava ja organisoiva elämän ehto.

Lähestymistapani perustuu joogaan ja ihmisen kokonaisuutena huomioon ottavaan valmennustyyliin. On ajanhukkaa yrittää opettaa toista hengittämään. Osaat jo. 95 % normaaliarjessa elävistä ei tarvitse hengitykseen lisää kiksejä vaan taitoa rauhoittua, kuunnella kehomielen viestejä ja soljuttaa hengitystä vapaasti.

Nyt niiden myyttien pariin:

 

Hengitysmyytti 1:

⛔  On olemassa oikea hengitystapa ja väärä hengitystapa

✅  On olemassa VAIN luonnollista hengitystä.

 

Hengitys heijastaa aina kehon (ja hermoston) tilaa. Siksi se myös muuttuu koko ajan. Jos ärsykkeitä ja kehomieltä virittäviä tekijöitä on jatkuvasti liikaa, ajan kanssa keho saattaa tottua liikemalleihin ja -tapoihin, jotka kuin huomaamatta ylläpitävät stressitilaa tai mieltä jäytävää ahdistusta.

Riittämättömyyden tunne johtaa yliyrittämiseen ja ylitekemiseen.

Hengityksen ulottuvuudet ikään kuin kaventuvat. Keho luulee, että virittyminen on uusi normaalitila, jota on pidettävä yllä hinnalla millä hyvänsä.

Tuossa tilassa ei ole mitään väärää. Keho tekee sitä mitä pitääkin. Hengityksen leimaaminen oikeaksi tai vääräksi vain vahvistaa pinnan alla jäytävää tunnetta riittämättömyydestä. Enkö minä tätäkään osaa… Miksi en pysty hengittämään samaan tahtiin kuin muut…

Tuo tunne johtaa usein yliyrittämiseen tai ylitekemiseen, mikä voi entisestään sotkea herkkiä kehon tilaa aistivia reseptoreita.

Hengitys muuttuu vapaaksi, tilanteeseen sopivaksi ja toimivaksi, kun automatisoituneisiin hengitysmalleihin puututaan lempeydellä, rentoutumista korostaen ja usein aivan tiedostamatta. Tällaisessa työskentelyssä tavoitteena ei ole tietty tapa, tekniikka tai saavutus – vaan tiedostamattoman hengitystavan hellä uudelleenohjelmointi hyvinvointia tukevaksi.

 

hengitysmyytti-sykli

 

Hengitysmyytti 2:

⛔  Syvään hengittäminen on hyvää hengittämistä

✅  Useimmiten pienesti ja matalasti hengittäminen on luonnollisin hengitystapa.

 

Syvään hengittäminen ei juuri lisää kehon käytettävissä olevan hapen määrää. 

Iso sisäänhengitys voi toki kuljettaa happea elimistössä suuremmalla volyymilla, mutta normaalitilassa pienesti ja vapaasti hengittäminen on aivan tarpeeksi huolehtimaan elimistön hapensaannista ja sopivasta hiilidioksidipitoisuudesta

Syvään hengittämisen sijaan puhun matalasta hengityksestä.

Syvä sisäänhengitys sitä paitsi aktivoi hermoston sympaattista taistele tai pakene -haaraa, joten se on melko huono stressinhoitokeino. Pieni hengitys kuormittaa kehoa selvästi vähemmän ja tyynnyttää tehokkaasti stressireaktiota.

Syvään hengittämisen sijaan tykkäänkin puhua matalasta hengityksestä. Tämä termi vastaa paremmin sitä, miltä vapaa ja toimiva hengitys kehossa tuntuu.

 

Hengitysmyytti 3:

⛔  Vatsaan hengittäminen on paras tapa stressireaktion laannuttamiseen

✅  Pallean vapaa, joka suuntaan laajeneva liike on hyvin toimivan hermoston kulmakivi.

 

Vatsaan hengittämistä kutsutaan yleisesti palleahengitykseksi. En ole koskaan ymmärtänyt tätä. Pallea ei hengitystä liikuttaessaan siirry vatsaan tai pullistu rintaontelosta vatsaontelon puolelle. Palleahengitys on paljon laajempi kokonaisuus kuin vatsahengitys.

Vatsahengitys = palleahengitys?

Hengitys, jossa pallean liike antaa rintarangan, alimpien kylkiluiden, vatsan, kylkien ja ennen kaikkea myös selän laajentua, on vapaata ja tehokasta. Pallea liikuttaa tällöin ympärillään olevia rakenteita 360-asteisesti – eli joka suuntaan.

Rento, liikkuva ja toimiva pallea on suoraan liitoksissa hyvinvoivaan hermostoon. Vapauta palleasi, ja stressireaktiolla on automaattisesti lyhyempi elinajanodote!

 

Hengitysmyytti 4:

⛔  Hengitystyöskentely on hengittelyä tiettyjen määrättyjen suhdelukujen mukaan ja hengityksen muuttamista tietoisesti

✅  Hengitystyöskentely alkaa mukautuvasta, tilanteeseen sopivasta ja vapaasta hengityksestä.

 

Moni ajattelee, että hengityksen hyödyntäminen vaikkapa hermoston rauhoittamiseksi perustuu suhdelukuihin, laskukaavoihin ja kontrolloituun hengitykseen.

Jos perusta ei ole kunnossa, ei suhdelukujen tahdissa hengittämisestä tai hengityksen kontrolloimisesta ole pidemmän päälle mitään iloa. Ne saattavat jopa pahentaa jämähtänyttä, epäoptimaalista hengitystapaa.

Onko hengityksen perustila turvallinen paikka palata?

Siksi ensin on valettava perusta vapaalle, toimivalle hengitykselle ja luottamukselle siitä, että tuo hengityksen perustila on turvallinen paikka palata. 

Hengitys on herkkä instrumentti. Siihen on kajottava kunnioituksella.

 

hengitysmyytti-keinu

 

Hengitysmyytti 5:

⛔  Jooga on liikkeen ja hengityksen yhdistämistä.

✅  Hengitys saa olla joogassa yhtä luonnollista kuin milloin tahansa muulloinkin.

 

Tämä myytti herättää kenties kaikista eniten keskustelua.

Ajatus hengityksen ja liikkeen yhdistämisestä joogaharjoituksessa ei ole järin vanha. Se vaikuttaa olevan täysin modernin joogan keksintö ja peräisin jostain 1900-luvun alusta. Modernisoituessaan ja alkaessaan korostaa asanaharjoitusta, eli joogan asento- ja liikeharjoitusta, moderni jooga otti vaikutteita muun muassa painista, kehonrakennuksesta ja erilaisista voimistelutekniikoista.

Se siitä aidosta ja alkuperäisestä.

Hengityksellä on tietysti joogassa suuri rooli. On kuitenkin eri asia, yrittääkö hengitystä kontrolloida ja muuttaa vai antaako sen soljua vapaasti.

Jollekulle joogatunnilla ohjattu hengitys saattaa sopia prikulleen kehon metaboliseen tilaan; toisilla se voimistaa stressireaktiota ollessaan liian nopeaa; toisilla se aiheuttaa ahdistusta, koska hengitystä on hidastettava liikaa omasta luonnollisesta rytmistä.

Joogaharjoitus vaikuttaa kehomieleen moninaisilla tavoilla, ja hengitys on yksi niistä tärkeistä komponenteista, joka joka sekunti mukautuu, muokkaa ja tukee muutosta kehomielen tilassa.

Onko joogassa tärkeää hengittää tietoisesti? Väitän, että ei ole.

Jos käytät joogatunnin tietyllä tavalla hengittämiseen, tulet todennäköisesti estäneeksi monet niistä luonnollisista prosesseista, joita keholliset asennot laittavat harjoituksen aikana liikkeelle.

Liikkeestä tulee luonnollisempaa, kun hengitystä ei yritä. Samalla hengitys ilmentää sitä, mitä sen on juuri sillä hetkellä tarkoituskin ilmentää.

Joogaharjoitus kyllä muuttaa hengitystä, älä huoli. Se tekee niin aivan luonnollisesti liikkeen, lihastyöskentelyn, kannattelun, sisäisen tilan tunteen kasvun ja rentoutumisen kautta, lähes tiedostamatta, ilman että sinun tarvitsee puuttua prosessiin.

 

Mitä mieltä sinä olet hengitysmyyteistä?

 

 

Vapauta hengityksesi, säätele vireystilaasi ja vahvista yhteyttä itseesi (+ muihin).

hengitys-unlimited-verkkokurssi

 

Tutustu Hengitys Unlimited -verkkokurssiin!

Tags:

No Comments

Your comment...NameE-mail

Leave a reply