Joogan viisi periaatetta

Jooga on massiivinen kokonaisuus, josta suuri yleisö näkee vain pikkuriikkisen osan: asanat eli liikkeet tai asennot, joita joogatunneilla pääasiassa harjoitetaan. On lähes mahdotonta mahduttaa yhteen blogitekstiin tiivistelmä siitä, mitä jooga on. Kirjaimellisesti se tarkoittaa yhteyttä, esimerkiksi yksilöllisen Itsen ja universaalin Itsen välillä tai alemman Itsen ja ylemmän Itsen välillä. Yksilöllisen tai alemman täytyy löytää tiensä universaalin tai ylemmän luo ja sulautua siihen, jotta jooga on mahdollinen.

Mistä siis aloittaa, jos haluan aloittaa joogaharrastuksen? Käytännönläheisen lähestymistavan joogan ihmeelliseen maailmaan tarjoaa Swami Vishnudevanandan (1927-1993) kehittämä joogan viiden periaatteen järjestelmä. Periaatteisiin (linkki kutakin tarkemmin käsitteleviin blogikirjoituksiini) kuuluvat:

• sopiva liikunta
• sopiva hengitys
• sopiva rentoutuminen
• sopiva ruokavalio
• positiivinen ajattelu & meditaatio

Näiden tarkoituksena on pitää sekä keho että mieli terveenä ja vahvana, jotta ennen pitkää meditaatio on mahdollista. Noudattamalla näitä periaatteita oppilas on valmis sukeltamaan tutkimusmatkalle elämän ja olemassaolon tarkoitukseen. Yksinkertaistettuna tämän tarkoituksen löytäminen on koko joogan ydin.

Terveys on vaurautta. Mielenrauha on onnellisuutta. Jooga näyttää tien. (Swami Vishnudevananda)

SOPIVA LIIKUNTA – ASANAT

Crossfittaajat, pahoittelut pettymyksen tuottamisesta. Swami Vishnudevanandan mukaan oikean liikunnan ei ole tarkoitus tuottaa väsymystä ja adrenaliinia tai olla kilpailullista ja ulospäin suuntautuvaa. Ruumis on terve, kun kaikki sen elimet toimivat optimaalisesti. Harjoitus on meditatiivista ja edistää rauhallisuutta. Käytännössä oikea liikunta tarkoittaa asanaharjoitusta: vakaita asentoja. Sanotaan, että ihmisen ruumis on yhtä nuori kuin hänen selkärankansa on notkea. Siksi asanaharjoituksessa keskitytään aluksi selkärangan liikkeeseen. Selkärangan alueen verenkierto lisääntyy, ja tämän myötä selkäydinhermot saavat tarvittavan määrän ravinteita ja happea.

Asanoiden tarkoitus on sekä vahvistaa että notkistaa. Asanat toimivat pareittain: jos yksi asana vaatii selkälihasten supistusta (taaksetaivutukset), vastaliike ojentaa selkälihaksia (eteenpäintaivutukset). Supistus jännittää, ojennus rentouttaa. Tämä liikkeen ja vastaliikkeen yhdistelmä hieroo, stimuloi, energisoi, nuorentaa ja lisää verenkiertoa. Sydän pystyy pumppaamaan verta paikkoihin, joihin juoksu tai salitreeni ei juurikaan vaikuta. Lihasten vahvistuminen on vain pieni osa asanoiden vaikutuksista; rauhaset, hormonit, sisäelimet, nivelet, jänteet ja ligamentit saavat voitelua, notkistuvat ja voivat paremmin. Asanoiden myötä ruumiin kokonaisvaltainen hyvinvointi siis lisääntyy.

 

Fyysisten vaikutusten lisäksi asanat vaikuttavat myös mieleen. Liikkeet on tarkoitus tehdä keskittyen ja tietoisesti ja näin ollen fyysiseen harjoitukseen liittyy henkinen aspekti. Parhaimmillaan yksi tunti asanoita yhdistää liikunnan, rentoutumisen ja meditaation – kolme kärpästä samalla iskulla!

Disclaimer: En henkilökohtaisesti ole sitä mieltä, että asanat olisi ainoa oikea ja suotava liikuntamuoto. Swami Vishnudevanandakaan ei tätä tarkoittanut; hän kannusti oppilaitaan kävelemään, uimaan, tanssimaan ja tekemään asioita, joista he nauttivat. Joogi voi siis aivan hyvin tehdä aamulla asanaharjoituksen ja lähteä iltapäivällä crossfittaamaan, kunhan tekeminen tapahtuu omaa kehoa kuunnellen ja kunnioittaen!

Olet yhtä nuori kuin selkärankasi on notkea.

SOPIVA HENGITYS – PRANAYAMA

Hengitys on yksi tärkeimmistä energian tai elämänvoiman, pranan, lähteistä. Esimerkiksi stressi saattaa johtaa vääränlaiseen (pinta)hengittämiseen, joka kertautuu energianpuutteena, jännityksinä ja päänsärkyinä. Joogahengitys on syvää, luonnollista ja lähtee syvältä vatsanpohjalta. Hengittämällä oikein hapenottokyky voi jopa tuplaantua! Lisäksi joogahengityksen tulisi kulkea vain nenän kautta. Suun kautta hengitettäessä sisään ilma ei ole kunnolla suodatettua, lämmitettyä tai kosteutettua, ja uloshengittäminen suun kautta johtaa energian menettämiseen, koska suun kautta ulostuleva ilma on lämpimämpää kuin nenän kautta kulkeva.

Joogan näkökulmasta hengityksestä tekee mielenkiintoisen sen yhteys mielen toimintaan. Kun hengität syvään, mieli rentoutuu. Kun pidätät hengitystä, mieli keskittyy. Hengitys on pranan, elämänvoiman, näkyvin muoto kehossamme. Pelkällä normaalilla hengittämisellä emme kuitenkaan vielä pääse kunnolla yhteyteen pranan kanssa, jota on akun tavoin suuri määrä varastoituna sisuspunoksessamme (yleisemmin tunnettu solar plexuksena), aivan pallean alapuolella. Vapauttaaksemme elämänvoimaa käyttöömme tarvitsemme erityisiä joogan hengitysharjoituksia, pranayamaa. Pranayama eli pranan kontrollointi, tai arkipäiväisemmin hengityksen kontrollointi, toimii keinona kontrolloida kehon energiatasoja. Harjoitukset auttavat rauhoittamaan mieltä ja parantamaan keskittymistä. Ne voivat pidemmällä aikavälillä myös lisätä keuhkojen kapasiteettia. Pranayama ei ole rakettitiedettä eikä lainkaan vaikeaa. Hatha joogassa käytetyimpiä pranayama-harjoitteita ovat kapalabhati ja anuloma viloma eli vuoroittainen sierainhengitys, joita käsittelen myöhemmissä blogikirjoituksissa tarkemmin.

Miten niinkin yksinkertainen asia kuin hengittäminen voi johtaa mielenhallintaan? Teoriassa asia on yksinkertainen. Mistä mieli koostuu? Ajatuksista, eikö totta. Ajatukset eivät asu fyysisessä kehossamme vaan energiatasolla. Prana tai elämänvoima on myöskin energiaa. Jos siis hengitystä kontrolloimalla pääsemme käsiksi energiatasojen kontrollointiin, johtaa se ennen pitkää myös mielen kontrollointiin.

Kun hengitys on epäsäännöllistä, mieli on epävakaa. Kun hengitys on tasaista, myös mieli on tyyni.

SOPIVA RENTOUTUMINEN – SAVASANA

Mitä on rentoutuminen? Television katselua, matkustamista, lukemista, löhöilyä? Joogan mielestä mikään aktiviteetti ei ole oikeaa rentoutumista, koska kaikki stimuloivat mieltä jollakin tavoin ja johtavat helposti energiatasojen laskuun, alempiin värähtelytasoihin. Aktiviteetit vaativat aistien suuntautumista ulospäin johtaen pranan menettämiseen. Vaikka emme edes tekisi mitään, kehomme ja mielemme jännitystilat, kiukku, huonotuulisuus, ärsytys jne. kuluttavat energiaa. Rentoutumisen ytimessä onkin päästä tilaan, jossa energiaa ei tarvitse käyttää lainkaan. Oikean rentoutumisen tulisi tuottaa ravintoa ja virkistystä niin keholle, mielelle kuin sielullekin. Joogassa rentoutumisasentona toimii savasana eli ruumis-asento, jossa kehon ei tarvitse vastustaa painovoimaa. Ideana on rentoutua kolmella tasolla: fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti/sielullisesti. Fyysinen rentoutuminen tapahtuu savasanassa keskittymällä jokaisen ruumiinosan rentouttamiseen. Henkinen rentoutuminen voidaan aloittaa vaikkapa keskittymällä hengitykseen, tulemalla tietoiseksi ajatusten kulusta ja sitten päästämällä irti niistä. Sielullinen rentoutuminen vaatii jo syvempää meditatiivista tilaa, irrottautumista keho-mieli-identifikaatiosta ja yhtymistä todelliseen luontoomme, olemassaolomme ytimeen, syvään rauhaan. Tämä tila on lähellä meditaation tavoitetta eikä tarkoita nukkumista! Rentoutuminen on aktiivinen ja tietoinen prosessi, luonnon oma jäähdytysjärjestelmä ylikuumentumista vastaan.

Minä en ole ruumiini ja mieleni.

SOPIVA RUOKAVALIO –KASVISRUOKAVALIO

Mielipiteitä oikeasta ruokavaliosta on yhtä monta kuin on lukijaakin. Lienee kuitenkin yksiselitteistä sanoa, että olemme mitä syömme. Joogin ruokavalio sisältää puhtaita luonnonmukaisia raaka-aineita, jotka sulavat helposti ja edistävät terveyttä. Ruokavalion perustavanlaatuisena periaatteena on väkivallattomuus, ahimsa kaikkea elävää kohtaan. Syömisen tarkoituksena on saada, yllätys yllätys, polttoainetta, joka muuntuu energiaksi, pranaksi tai elinvoimaksi, ja helpoiten tämä tapahtuu syömällä suoraan aurinkoenergialla kasvanutta ruokaa eli kasviperäistä ravintoa. Onhan aurinko kaiken elämän lähde maapallolla. Miksi siis syödä ravintoketjun häntäpään tuotteita kuten lihaa, kun eniten elinvoimaamme ravitsevaa energiaa on suoraan auringon alla kasvaneissa raaka-aineissa. Joogi syö runsaasti ravinteita sisältävää ruokaa, jolla on mahdollisimman positiivinen vaikutus kehoon ja mieleen ja mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia luontoon ja muihin eläviin olentoihin.

Koska olemme mitä syömme, ruualla on hienovaraisia vaikutuksia myös mieleemme. Joogit sanovat, että mitä puhtaammin syömme, sitä helpompi mieltä on hallita. Eri ruuilla ja raaka-aineilla on erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi mausteet, kofeiini ja sipuli stimuloivat mieltä. Liha, alkoholi ja muut huumausaineet tekevät mielen sumeaksi, hitaaksi ja saamattomaksi. Kasvikset, hedelmät, pavut, herneet ja pähkinät sen sijaan eivät horjuta mielen tasapainoa. Oikeanlainen ruokavalio on edellytys meditaatiolle ja tietoisuuden kasvulle. Kokeile vaikka – huomaat eron!

Syö elääksesi, älä elä syödäksesi.

POSITIIVINEN AJATTELU JA MEDITAATIO

Positiivinen ajattelu ja meditaatio kulkevat käsi kädessä. Ei ole olemassa toista ilman toista. Mielen täytyy värähdellä korkeilla taajuuksilla, jotta meditaatio on mahdollista, ja synkkä saamaton mieli ei siihen kykene. Meditaatio taas on tie äärimmäiseen positiivisuuteen, onneen ja rauhaan. Tekniikoita positiiviseen ajattelun kehittämiseen on monia, ja näistäkin tulen kirjoittamaan oman blogipostauksen. Yhtenä esimerkkinä on ajatusten havainnointi ja suhtautuminen niihin välinpitämättömästi. Kun ei takerru mihinkään yksittäiseen ajatukseen, ikävätkin ajatukset pikkuhiljaa katoavat – irtipäästäminen helpottuu. Toisena esimerkkinä on ajatusten kohtaaminen ja niiden korvaaminen täysin päinvastaisella reaktiolla. Jos tunnet vihaa jotakuta kohtaan, opettele korvaamaan viha rakkaudella. Jos tunnet itsesi surulliseksi, sano itsellesi: ”Olen iloinen”. Mieli alkaa ajan kanssa totella sille syötettyjä tapoja ajatella ja reagoida; se muuttuu hallittavammaksi ja positiivisemmaksi.

Mieltä voi verrata järvenpintaan. Kun pinta on tyyni, voit nähdä pohjaan. Kun pinta on aaltoinen, pohjaan näkeminen on mahdotonta. Samalla tavoin mielen ollessa täynnä ajatuksia ja haluja on vaikea nähdä selvästi. Mieli on kuin hullu humalassa oleva apina. Kun mieli on tyyni, voit nähdä Itsesi, sen mitä oikeasti olet. Tätä kutsutaan joogaksi. Turbulentti mieli ei vielä meditoi – se täytyy saada ensin tyynnytettyä. Tyynnyttely tapahtuu opettelemalla keskittymään. Keskittymistä auttavat kaikki neljä edellä mainittua joogan periaatetta. Käytännössä mieli on keskittynyt, kun se elää hetkessä. Kun yksikään ajatus ei pysty tunkeutumaan läpi. Pitkäaikaista sisäistä keskittymistä olemassaolon ytimeen, Itseen, kutsutaan meditaatioksi. Meditaatioharjoittelu johtaa fyysisten vaikutusten (kuten sykkeen ja hengityksen hidastuminen, katabolisen prosessin vähentyminen ja anabolisen prosessin pitkittyminen) ohella lisääntyneeseen mielenhallintaan, sisäiseen tyytyväisyydentunteeseen, elämäntarkoituksen oivaltamiseen, parantuneeseen keskittymiseen, tunnetilojen sääntelykykyyn, kärsivällisyyteen ja rauhaan. Mikään ei voi korvata meditaatiota, koska millään muulla harjoitteella et saa samanlaisia tuloksia. Siispä:

Istu meditaatiossa kaksikymmentä minuuttia joka päivä, paitsi jos olet liian kiireinen. Siinä tapauksessa sinun pitäisi istua tunti. –Zen-sananlasku

Kuten ehkä huomaat, viisi periaatetta kulkevat suuripiirteisyydestä kohti hienovaraisuutta. Asanoiden vaikutus mieleen ja energiavärähtelyihin on merkittävästi vähäisempi kuin huippuunsa viilatun ruokavalion saati meditaation. Siksipä asanat ovat helppo tapa aloittaa joogaharjoitus. Liikkeeseen on miellyttävämpää keskittyä kuin istumaan takamus puutuneena paikoillaan ajattelematta mitään. Hengitysharjoitukset ja rentoutuminen ovat asanoiden tavoin aktiivista toimintaa – tekemistä. Positiivinen ajattelu ja meditaatio pureutuvat suoraan siihen, mitä niin itsepintaisesti yritämme välttää: apinamielemme aisoihin laittamista. Sen vuoksi ne ovat myös kaikkein tehokkain keino mielenrauhan saavuttamiseen ja elämäntarkoituksen oivaltamiseen.